Nieuws

Uпеlⅿа käᴠі tοtееп: Ηепrі Ρᥙрᥙttі, 42, tаkοο kаⅿⅿοttаᴠаа ϳälkеä ᥙᥙdеѕѕа rοοlіѕѕаап – “Νііп kᥙіп οlіѕі kοtііп tᥙllᥙt”

Vain harvat povasivat miesten superpesiskauden alla Vimpelin Vetoa mukaan mestaruustaisteluun, mutta kun runkosarjaa on takana reilu kolmannes, Veto keikkuu sarjan kärjessä. Joukkueen hurmoksellista alkukautta on johtanut seitsemän vuoden mittaiselta Seinäjoen- ja Tampereen-kierrokselta Järviseudulle lyöjäjokerina palannut Henri Puputti, 42.

Lue myös: Kaikkien aikojen ykköseksi: Henri Puputti tykitti pesishistoriaa

Vimpelissä on tänään iso päivä. Veto isännöi miesten Superpesiksen kärkiottelussa sarjakolmonen Joensuun Mailaa. Vedon vahvasta alkukaudesta kielii se, että joukkue jatkaa lopputuloksesta riippumatta sarjakärjessä myös ottelun jälkeen.

– Ulkopeli on ollut hyvää. Sisäpelikin saatiin tuossa aika hyvin raiteille, ja se on tuottanut nyt tulosta, Puputti tiivistää runkosarjan ensimmäisen kolmanneksen Vedon osalta.

Ulkopeliä johtaa viime kauden lopulla joukkueen ykköslukkarin paikan itselleen lunastanut Ville Soini, 20, joka on nopeatempoisella pelaamisellaan hyydyttänyt vastustajat ja ihastuttanut niin omat kuin muidenkin kannattajat. Veto on antanut ottelua kohden kolmanneksi vähiten kolmostilanteita (9,8) ja juoksuja (3,1). Takatilannetta se on puolustanut toiseksi parhaalla (66,4) prosentilla.

Sisällä Vedon kärkilyöntiprosentti (57,1), kotiutusprosentti (53,3) ja ottelukohtainen tehtyjen kolmostilanteiden määrä (15,8) ovat kaikki sarjan toiseksi parhaita. Juoksuja joukkue on lyönyt ottelua kohden (8,7) enemmän kuin yksikään vastustajansa.

Vedon peli-identiteetti on vuosien saatossa rakentunut nimenomaisesti sisäpelin, jopa tietynlaisen hurmoksellisuuden ympärille, ja alkukausi on tältä osin muistuttanut seuran parhaita menestysvuosia.

– Kyllä siitä jo silloin sopimusta tehdessä unelmoi, että saisimme sitä hurmoksellisuutta ja räiskyvää sisäpeliä aikaiseksi. Paljon me olemme sitä miettineet, ja kotiuttaminen on tietysti ollut yksi iso teema koko talven, että miten me haluamme kotiuttaa.

– Olemme siihen löytäneetkin ihan hyvän kaavan, vaikka totta kai se on ollut kysymysmerkki – ja on edelleenkin kysymysmerkki.

Mietinnälle oli tarvettakin, sillä joukkueen kotiutusosasto uudistui tälle kaudelle merkittävästi. Vetoa läpi uransa edustanut kolminkertainen lyöjäkuningas Janne Mäkelä siirtyi Kiteelle, ja kuusinkertainen lyöjäkuningas Jukka-Pekka Vainionpää jatkaa uraansa Tampereella Manse PP:n riveissä.

– Siinä on kaksi aika selkeää kumuralyöjää, ja nyt näen ehkä niin, että meillä on yhä enemmän rohkeutta ottaa merkistäkin kotiin. En väitä, että aiemmin ei olisi pystytty lyömään merkistä, mutta olemme miettineet sitä, että kumurapelillä emme varmasti tule pärjäämään.

Puputin lisäksi suurinta kotiutusvastuuta kantaa niin ikään jokerina pelaava Matias Rinta-aho, mutta alkukausi on osoittanut, että koituttamiseen on löytynyt paljon erilaisia vaihtoehtoja.

Merkillepantavaa Vedon kotiuttamisessa on ollut erittäin runsas läpilyöntien määrä. Vastikään kaikkien aikojen kunnarikuninkaaksi jo toistamiseen – nyt oletettavasti melko pitkäksi aikaa – urallaan noussut Puputti on johtanut ilotulitusta viidellä kunnarillaan.

Kaikkiaan Vedolla on koossa 13 kunnaria, kun sarjan toiseksi parhaalla joukkueella niitä on seitsemän. Vedon 104 juoksusta peräti 33 (32 %) onkin tullut kunnariin johtaneista läpilyönneistä.

17 SM-mitalin kokemuksella Puputti kuitenkin tietää, missä ja milloin Vetokin vasta toden teolla punnitaan. Vuodet ovat nimittäin osoittaneet, että koleiden kelien ratkaisupeleissä palloa on kotiutustilanteissa pystyttävä lyömään tylysti merkistä väliin.

– Syksyn peleissähän se vasta sitten nähdään, onko tämä meidän kotiuttamisemme oikeasti kärkijoukkueiden tasolla. Runkosarjassa sattuu ja tapahtuu, mutta ainakin lähtökohdat ovat hyvät.

Kahden kärjen taktiikalla

Henri Puputti nousi 5. kesäkuuta kaikkien aikojen kunnaritilaston kärkeen ohi Juha Korhosen. Jos yllä oleva upotus ei näy laitteellasi, löydät videon tästä linkistä.

Vedon sisäpelikooste on vaihdellut alkukauden peleissä jonkin verran, pääasiassa muutamien loukkaantumisten vuoksi. Joukkueen syömähampaista niin Mikko Kanala kuin Elmeri Anttila ovat olleet ainakin osassa peleistä sivussa.

Sisäpelin vahvuus perustuu kuitenkin siihen, että Veto saa jalkeille kaksi varsin tasavahvaa kärkeä. Tämän myötä sisäpeliä voi pyörittää monesta kohdasta eikä lyöntijärjestyksen katkeaminen väärään paikkaan ole niin suuri murhe kuin monelle muulle.

– Varsinkin pitkässä runkosarjassa se on erittäin tärkeää, että pystymme laajasti pyörittämään eikä peliä tarvitse pakottaa. Tämä sama vahvuus oli Vimpelillä silloin 2022, kun he voittivat mestaruuden, että he pystyivät koko runkosarjan ja pudotuspelitkin pelaamaan kahdella kärjellä.

Kahden kärjen peluuttaminen tuo Jussi Parven johtamalle valmennukselle varsin ilmeisiä hyötyjä myös kuormituksen hallinnan suhteen.

– Meillä ei kuitenkaan kovin laaja tuo rinki ole, niin se on erittäin tärkeä asia, että pysymme kasassa. Sama se on tietysti kaikilla, mutta ehkä ennen kaikkea meillä.

Peli on kulkenut, vaikka Puputin mukaan suoritustasossa joukkueen sisällä on ollut vaihtelua ottelusta toiseen.

 – Emme ole tänä vuonna pelanneet vielä sellaista peliä, että molemmat lyöjäjokerit tai molemmat kärjet olisivat onnistuneet. Aina on ollut yksittäisiä onnistujia tai toinen kärki on tehnyt tilannetta, kun toinen ei ole onnistunut.

“Nyt pääsee lyömään”

Jo 27:ttä kauttaan Superpesiksessä pelaava Puputti on itse nyt uudessa tilanteessa. Hän pelaa ensimmäistä kauttaan puhtaasti kotiuttajajokerina.

Vaikka rooli on uusi, tehtävä itsessään on jo varsin tuttu. Kymmenen vuotta sitten Puputti löi Vedossa parhaalla kaudellaan 92 (11+81) juoksua. Uran kotiutusprosentti on runkosarjassa huima 58,2 ja pudotuspeleissäkin peräti 56,8.

Isoin ero numerolla pelaamiseen on se, että nyt pääsee melkein joka vuoroparissa lyömään. Jos ei ole ollut kotiutuspaikkoja, niin sitten on päässyt lyömään vaihtotilanteisiin ja osallistumaan sitä kautta peliin.

Lyöntivuoroja on kertynyt 12 ottelussa 83, eli Puputti on päässyt lyömään lähes seitsemässä vuoroparissa ottelua kohden. Lyöntivuoroista 43 (52 prosenttia) on alkanut ajolähdöllä, loput 40 (48 prosenttia) ykkös-, kakkos- tai ykkös-kakkostilanteella.

– Totta kai se on mukavampaa, ja siinä pysyy pelissä paremmin mukanakin. Numerolla pelatessa joutui välillä hakemaan virettä ulkopelin kautta. Nyt kun saa keskittyä sisäpeliin täydellä painolla, niin kyllä se on sitten näkynytkin, että on tullut tulosta ja on pystynyt auttamaan joukkuetta.

12 pelissä Puputti on lyönyt 30 (5+25) juoksua kotiutusprosentin ollessa 62,5. Hän on lyöjätilastossa neljäntenä vain kahden lyödyn päässä JoMan Juho Toivolasta (3+29).

Kärkilyöntitilastossa Puputti on kolmantena 72 onnistumisellaan. Eroa kärkipaikkaa miehittävään Hyvinkään Tahkon Teemu Nurmioon on kolmen kärkilyönnin verran. Puputilla on koko sarjan eniten kärkilyöntejä kakkospesältä kolmospesälle, ja onnistumisprosentti tällä välillä on huima 82,5.

– Jokerille on tosi tärkeää, että pääsee paljon lyömään. On hyvä, että alkukaudesta tulee näitä onnistumisia. Se ruokkii kyllä sitten sinne loppukauteen. En ole ainakaan vielä kokenut vaikeita hetkiä.

Puputti korostaa myös monivuotisen joukkuetoverinsa Rinta-ahon merkitystä omille onnistumisilleen. Kaksikko pelasi Vedon paidassa yhdessä ensimmäistä kertaa jo 9. elokuuta 2009 – tosin hyvin eri rooleissa kuin nykyään.

 – Kun meiltä on tässä kaksi sellaista, jotka eivät ole ennen lyöjäjokerina paljoa pelanneet, niin pystymme keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia sekä hyviä ja huonoja hetkiä nopeasti pelin sisälläkin. Se on tärkeää.

Jokerin rooli on Puputille paitsi mieluisa myös ilmeisen pysyvä. Hänet tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen parhaista kolmoskoppareista, mutta toistaiseksi kutsu ei ole käynyt takakentälle, vaikka kyseistä paikkaa pelaava Anttila kokoonpanosta putosikin.

Onko sinulla ollut peleissä edes räpylää mukana?

– On sinne (takakentälle) ihan valmius kyllä tarvittaessa mennä, mutta sanotaanko näin, että en ehkä ole ihan ensimmäinen tai edes toinen vaihtoehto vielä ainakaan tässä kohtaa.

– Pojat ovat pelanneet niin helkkarin hyvin, että ei ole mitään tarvettakaan. Enkä usko – tai toivo – että sitä tuleekaan. Lähtökohtaisesti ollaan jokerina, ja se sopii hyvin.

Siinä roolissa Puputilla on alkukauden näyttöjen perusteella mahdollisuudet vaikka mihin. Jopa siihen, että hänestä tulisi 1970–1990-luvuilla pääsarjassa pelanneen Kari Kuusiniemen lisäksi ainoa miespesäpalloilija, joka on voittanut urallaan niin etenijätilaston, kärkilyöntitilaston kuin lyöjätilaston.

Henkinen johtaja

Alkukauden merkittävistä sisäpeliansioista huolimatta selvää on, että voittamaan tottuneen Puputin arvo Vedolle mitataan tänä vuonna muussakin kuin kärkilyönneissä tai lyödyissä juoksuissa.

Vedon joukkue on uudistunut melkoisesti sen jälkeen, kun Puputti jätti Vimpelin taakseen pronssimitaliin päättyneen kauden 2018 jälkeen. Seuran sivuille merkatuista 13:sta tämän kauden joukkuekaverista vain kuusi pelasi Puputin kanssa Vedossa kahdeksan vuotta sitten.

Tästä samaisesta 13 pelaajan joukosta kahdeksan ei ollut vielä syntynytkään, kun Puputti debytoi miesten Superpesiksessä 27. toukokuuta 2000.

– Kun on kokemusta ja nähnyt monenlaista, niin haluan tietysti tuoda omaa näkemystäni. Vaikeitakin hetkiä on eri joukkueissa ollut, ja sieltä on helppo ottaa mukaan niitä asioita, jotka ovat silloin toimineet. Eivät ne kaikki asiat tietenkään joka joukkueessa toimi, mutta hyvin pitkälti kuitenkin samoilla jutuilla sitä mennään.

– Kun kaikki tietävät, mitä haetaan ja mikä on vaatimustaso, sekä uskaltavat olla avoimia, niin sillä pääsee jo aika pitkälle. Näen, että meillä on sellainen joukkue, että kun vain saamme koneesta kaiken irti, niin pääsemme pitkälle.

Vaikka puolet joukkueesta on uudistunut, Puputti kokee pelaajiston olevan “hyvin samantyylistä” kuin edellisinä Vimpeli-vuosinaan.

– Taitotaso ja ymmärrys pelistä ovat todella korkealla tasolla. Pelaajat ovat hyvin itseohjautuvia ja jaksavat tutkia asioita. Se on pysynyt tosi samanlaisena. Niin kuin olisi kotiin tullut. 

– Tietysti on pitänyt vähän tutustua pelaajiin ja siihen, miten heidän kanssaan toimitaan ja miten vuorovaikutus saadaan parhaaksi mahdolliseksi. Siinä oli hieman opettelemista, ja se on ihan luontaista, kun en kaikkia tuntenut. Tosi tyytyväinen olen siihen, että kaikki antavat oman panoksensa, kunhan vain tietävät, mitä heiltä vaatitaan.

Tuimaa tekstiä Kouvolassa

Kertaalleen Puputti on tosin joutunut ärähtämään. Toukokuun lopulla Veto jäi Kouvolan Pallonlyöjien vieraana sateisessa säässä pelatussa ottelussa vain viiteen kolmostilanteeseen ja yhteen lyötyyn juoksuun.

Tappion jälkeen lehdistötilaisuudessa kuultiin tuimaa tekstiä.

– Paljon me olemme puhuneet tuosta meidän ilmeestämme, ja mielestäni se ilme oli tänään tosi hyvä. Mutta se, mikä meidän pelaamisemme tappoi, oli se, että teimme jokaiseen sisävuoroon ainakin yhden palon itse, useampaan kaksi, ja teimme siihen päälle tuhat merkkivirhettä. Kun yrität siitä tehdä jotain sisäpeliä, niin ei siitä tule kyllä hevonvittuakaan suoraan sanottuna. Anteeksi kielenkäyttöni, Puputti pauhasi Kouvolan jäähallin uumenissa.

– Nyt pitää joka pelaajan henkilökohtaisesti käydä peilin edessä ja katsoa, että haluaako siellä kentällä olla vai ei. Tässä on aika vaikea pelinjohdon tehdä yhtään mitään, jos pelaaja ei ole läsnä eikä ole miettinyt, että miksi täällä ollaan. Nyt jokainen ottaa vastuuta ja itseään niskasta kiinni. Viikon päästä on erinäköinen joukkue.

Kolme viikkoa myöhemmin Puputti kertaa puheenvuoroaan rauhalliseen sävyyn.

– Vähän sellainen herättely se oli siinä kohdassa joukkueelle, että ymmärtäisimme sen, että ei tässä ole varaa missään kohtaa mennä puolivaloilla. En väitä, että sinne puolivaloilla mentiinkään pelaamaan, mutta siinä tapahtui niin paljon toissijaisia virheitä.

– Sitten vähän keskustelimme joukkueen kanssa, että mistä tuollaiset asiat voivat johtua, ja sitä kautta ryhdyimme toimenpiteisiin. Selkeytimme vähän asioita ja toimintatapaa, että miten olemme valmiita peliin, ja se toi mukanaan sen, että pelaajat ja pelinjohto ovat tällä hetkellä todella sitoutuneita.

Veto on pelannut kyseisen Kouvolan-reissun jälkeen kuusi ottelua. Näissä otteluissa joukkue on vienyt voitot 6–0, jaksot 12–1, pisteet 17–1, juoksut 66–19, kolmostilanteet 107–54 ja kärkilyönnitkin 259–174.

Ei se puheenvuoro sinällään sen kummempi ollut, mutta ehkä siinä korostuu juuri se, että uskallamme tuoda omat ajatukset esiin. Kun uskallamme puhua asioista ja tuoda omat mielipiteemme esiin, niin siitähän se lähtee. Silloin saa olla oma itsensä joukkueessa.

Saavutuksia:

– 5 SM-kultaa (2010, 2016, 2017, 2021, 2025 )

– 8 SM-hopeaa (2005, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2022, 2024)

– 4 SM-pronssia (2004, 2008, 2009, 2018)

– 18 Itä–Länsi-ottelua (2005–2019, 2021, 2022, 2023)

– etenijätilaston voitto 2006

– kärkilyöntitilaston voitto 2010, 2011, 2013

– tehotilaston (kunnarit+lyödyt+tuodut) voitto 2015, 2016

– Vuoden pesäpalloilija 2010, 2017

– Vuoden sisäpelaaja (Kultainen maila) 2010, 2011

Runkosarjatilastoja (13.6.2026):

– 706 ottelua (2. sija)

– 798 tuotua juoksua (2.)

– 3583 kärkilyöntiä (3.)

– 113 kunnaria (1.)

Pudotuspelien ja ylemmän loppusarjan tilastoja:

– 238 ottelua (2.)

– 240 tuotua juoksua (2.)

– 1232 kärkilyöntiä (3.)

– 34 kunnaria (1.)

LEAVE A RESPONSE

Your email address will not be published. Required fields are marked *